BACK		FINLAND IN FINNISH
Hallinto ja politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa, eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema Eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein, tällöin kansalaiset valitsevat edustajansa eduskuntaan. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäinen valtio Euroopassa (ja toinen maailmassa), joka antoi äänioikeuden naisille (1906), joten naiset ovat näytelleet aktiivista roolia hallituksessa 1900-luvun alusta. Naisjäseniä on noin 40 % kansanedustajista. Tarja Halonen on Suomen ensimmäinen naispresidentti. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Tämä on saavutettu ilmaisen ja pakollisen peruskoulutuksen avulla. Koska suomea ei juurikaan puhuta maan ulkopuolella, suomalaisten pitää osata muitakin suuria kieliä, kuten englantia, saksaa ja ranskaa. Pakollisen 9 vuotta kestävän yleissivistävän peruskoulun jälkeen on mahdollisuus ammatilliseen tai yleissivistävään koulutukseen. Suomalaiset ovat tutkitusti Euroopan parhaiten koulutettu kansakunta. Vuonna 2003 15-vuotiaille tehdyssä Pisa-testissä Suomi oli Matematiikassa toinen Hongkongin jälkeen, Lukutaidossa ensimmäinen, Luonnontieteissä ensimmäinen Japanin kanssa ja Ongelmanratkaisuissa toinen Korean jälkeen. Suomen hyvinvointijärjestelmä on Euroopan unionin keskitasoa, eli maailman mittakaavassa korkealuokkainen. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Maantiede Metsät Metsät peittävät noin 230000 neliökilometriä, eli yli kaksi kolmasosaa maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä. Vesistöt Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187888 yli 5 aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa. Suomessa on myös Euroopan laajin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179584. Maastonmuodot Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta ja käsivarren korkeammat tunturit kuuluvat taas Skandeihin. Etelässä on tasaista ja keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous Suomen teollistuminen alkoi 1860-luvulla sahateollisuudesta, mutta vielä 1910 70% kansasta sai elantonsa maanviljelystä. Metalli- ja telakkateollisuus alkoivat kehittyä ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina, mutta 1917 vienti Venäjälle loppui. Sodan jälkeisinä vuosina Suomi sai lainaa Yhdysvalloista nälänhädän estämiseen. Jo 1922 teollisuustuotanto oli saavuttanut sotaa edeltävän tason. 1930-luvulla talouskasvu jatkui, ja 1938 Suomi oli jo bruttokansantulolla mitattuna neljänneksen Euroopan keskiarvoa rikkaampi. Sodan jälkeen talous oli kriisissä ja sotakorvaukset veivät suuren osa vientipotentiaalista. 1950-luvulla metalliteollisuuden vienti Neuvostoliittoon jatkui kuitenkin lähes ilman kilpailua muista länsimaista. 1960-luvulla hyvinvoinnilla alettiin laajentaa hyvinvointivaltion etuja. 1970-luvulla muuttoliike töiden perässä muihin maihin vihdoin taantui elintason kohoamisen myötä. Suomen talous onkin kokenut valtavan harppauksen lyhyessä ajassa ja tämä on aiheuttanut ongelmia, mm. hyvin nopea kaupungistuminen joka jatkuu edelleen kohti suurimpia kaupunkeja. 1980-luvulle mennessä Suomesta oli tullut yksi maailman vauraimpia maita. Suomen käytössä oleva rahayksikkö on ollut vuodesta 1999 lähtien euro. Aluksi euro oli vain laskennallinen valuutta, johon sitä edeltänyt markka oli kiinnitetty. 1. tammikuuta 2002 eurokolikot- ja setelit otettiin käyttöön ja 28. helmikuuta 2002 jälkeen vain euroa on voinut käyttää maksuvälineenä. Pääasiallisen tuottonsa Suomi saa viennistä. Vientituotteista merkittävimpiä ovat puu, paperi ja elektroniikka. Elektroniikasta valtaosa koostuu maailman suurimman matkapuhelinvalmistajan Nokian matkapuhelimista. Suomen talous nojaa pääasiassa korkean teknologian tuotteiden vientiin. Metallin ja insinöörituotteiden osuus on 40% maan viennistä. Monet näistä tuotteista ovat tietokoneohjattuja mekaanisia laitteita ja erikoistuneita kulkuneuvoja, joita käytetään pääasiassa kaivosteollisuudessa. Suomi vie myös suuren määrän paperituotteita metsistään. Itse asiassa Suomi on paperituotteiden päälähde koko Länsi-Euroopalle. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa nopeasti kasvavana kaupankäynnin keskuksena Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välillä.
Turismi Suomi on suosittu turistikohde etenkin talvella. Turistit tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lappi, jossa järjestetään mm. kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi suurimmista Euroopassa, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestöjakauma Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Suomessa on suhteellisen alhainen asukastiheys, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Enemmän kuin yksi kolmannes Suomen alueesta on Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja tämä alue on yhden suuren vähemmistöryhmän, saamelaisten, koti. Eri kansallisuuksia ovat mm. suomalaiset, romanit, tataarit, somalit, venäläiset ja ruotsalaiset. Ulkomaalaisia asuu Suomessa muihin EU-maihin verrattuna vähän, vain noin 2 prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, joita puhuu äidinkielenään noin 93,5 ja 5,7% väestöstä. Suomessa on useimmista muista maista poiketen kaksi virallista kieltä. Muut sukupolvien ajan Suomessa käytetyt kielet ovat inarinsaame, pohjoissaame, kolttasaame, fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä n. 1800:lla). Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 - enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85% kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1%. Noin 13% väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomalaiset ovat yleisesti homogeeninen ryhmä, joka aiheuttaakin sen, että muutamat perinnölliset sairaudet ovat tyypillisiä suomalaisille juuri geneettisen yksipuolisuuden takia. Paras esimerkki on Meretojan oireyhtymä, jota on tavattu 400 tapausta Suomessa, mutta vain 15 muualla maailmassa. Toisaalta samasta syystä monet muualla yleiset perinnölliset sairaudet puuttuvat meiltä kokonaan. Suomalaisilla ei siis ole sen "sairaammat" geenit kuin muillakaan. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella.
Kulttuuri Suomalaisen kulttuurin synty voidaan ajoittaa varsin tarkasti. Mikael Agricola, opiskeltuaan Saksassa loi suomen kirjakielen palattuaan Suomeen. Siten Suomessa oli yhteinen pohja, jolle voitiin rakentaa yhteinen identiteetti. Yksi tärkeimmistä ja tunnetuimmista suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista asioista on sauna. Suomi tunnetaan myös railakkaasta alkoholikulttuuristaan. Musiikki Jo Kalevalassa musiikki on ilmentänyt voimaa. Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat mm. Aino Ackté, Eino-Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen, Juice Leskinen jne. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia muusikoita ovat mm. Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Him sekä Nightwish. Taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Urheilu Suomen kansallispeli on pesäpallo. Suomalaiset ovat maailmalla tunnettuja muun muassa hyvistä mäkihyppääjistä, jääkiekkoilijoista ja autourheilijoista. Myös Jalkapallossa Jari Litmanen on valittu Euroopan kolmanneksi parhaimmaksi pelaajaksi vuonna 1995. Viima aikoina menestys yleisurheilussa on kuitenkin ollut hyvin vaatimatonta.
	BACK
Lähde: Wikipedia.
		© L.Joachim, 06/2005