HOME	DINGO
	Autiotalo	Sinä ja Minä
	Levoton Tuhkimo
Autiotalo
Aurinko laskee selkäsi taa se värjää sun hiuksesi punaisellaan ja Eput laulaa:"Älä mene njet njet menet tai et silti sydämeni viet." On silmissäs Andalusian yöt ja pimeessä pääni sun rinnoilles lyön en uskalla edes ääneen hengittää ja tuoksusi vie tajuntani pimeään Ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon ja se minua niin ravistaa Ja tämä hetki saa minut pian aivovaurioon kun talon aution kanssasi jaan ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon ja tämä hetki saa minut pian aivovaurioon Mä reppuselässä sinua vien sä naurat ja sun naurus tukkii koko tien ja hiuksiini kukista seppeleen teen olen narkomaani sua hengittäen Joku hullu on keksinyt ikuisuuden olin yksi heistä siihen turvautuen et enää reppuselkääni tuu ja autiotalon kukat lakastuu [chorus]
Levoton Tuhkimo
Juot ja katselet vieraisiin pöytiin Salaa vilkaiset itseäsi peiliin Pikimustat tähdet tuijottaa takaisin Toivot, että joku huomaisi sinutkin Pöydässäsi ei oo yhtään ystävää kaikki tietää sun tuhkimotarinas nimeltään Ennen taivas oli avoinna sinullekin kunnes paha sormi tavoitti karkurin Ja elämä on helppoo silloin, kun on joku, josta pitää kii Ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin Ja elämä on päivästä päivään vieraiden pilkkaa sinullekin Päivästä päivään levoton tuhkimo tekee itsestään marttyyrin Illan värivalot on kaikille juhlaa (jaa jaa jaa) kynttilöitä syttyy ja pidetään hauskaa Vasen jalkasi hakkaa rytmissä musiikin Valot eivät vain loista kasvoille sankarin Ilta pimenee ja ihmiset lähtee pois Sä et lähtis nyt kun aikaakin vielä ois Ulkona sua oottaa lohduton huominen Rakkauden hinta on nimensä veroinen [chorus]
Sinä ja minä
Tukka pystyssä katuja astelen, on pillihousuni haaroista ratkenneet. Ja parturikampaamo Lissu on hiukseni leikannut taas; ne seisoo kuin järki kohden vastaantulijaa. Kultasepän liikkeen eteen seisahdan, näen porsaan suussa hopealusikan. Näen rikkaat, jotka ostaa; se saa meidät unohtamaan, että sulla ja mulla ois jotain parempaa. (2x) Sinä ja minä liikennevaloissa, sinä ja minä slummitaloissa, sinä ja minä aamukasteessa. Nyt tukka pystyssä katuja astelen, on muistot mua liian kauan kiusanneet. Näen sinut kahviloissa lipunmyyjänä tivolin, on kaipaus saanut taas kaiken sekaisin. On toivo kuin hyvä henki, se virtaa vaan, se airottoman veneen saa liikkumaan. Vene kohtaa aution saaren jota tuulet tuudittaa: näin sinä ja minä taasen kohdataan. (2x) Sinä ja minä liikennevaloissa, sinä ja minä slummitalossa, sinä ja minä aamukasteessa. (3x) Sinä ja minä
© L. Joachim 2003