|
MAIJA VILKKUMAA |
|||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
Ei ikinä sun |
Hiuksissa
Hiekkaa |
||
|
|
Kristiina |
Tähti |
|
|
|
Ystävä |
|
|
|
|
|
||
|
|
|||
|
Taas aamu
liian varhain sua varjoista kurkkii Musiikki
katkeaa ja joku imuroi jo nurkkii Valot päätäs
viiltää sun huulet kiiltää hopeaa Sä pyydät
viinilasin ja ne sanoo ettet saa Ja niin sä astut
jäätävään sateeseen Eikä ketään
kiinnosta mitä sä teet Ne sanoo
elämä voittaa vie hymyyn se suun Tänäänkin
jonkun haave toteutuu Muttei ikinä
sun, ei, ei ikinä sun Sä muistat
vaaleat kesäyöt, ne oli pitkä ihana leikki Sul oli silmissä
unelmii ja uhmaa ja paljon meikkii Ja teitä oli
niin monta levotonta kaunista ystävää Sä luulit
ikuisesti ne sun viereesi jää Ja niin sä
astut jäätävään sateeseen Eikä ketään
kiinnosta mitä sä teet Ne sanoo
elämä voittaa vie hymyyn se suun Tänäänkin
jonkun haave toteutuu Ja niin sä
astut jäätävään sateeseen Eikä ketään
kiinnosta mitä sä teet Ne sanoo
elämä voittaa vie hymyyn se suun Tänäänkin
jonkun haave toteutuu Muttei ikinä
sun, ei, ei ikinä sun |
|||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|||
|
Mitä
jos sinut näkisin hymyilisitkö
vain väkisin vai
ihanasti niinkuin silloin vai
tuntisitko ees Se
kesä kuohui ja kolisi kuin
maailman viimeinen olisi päivä
poltti asvalttiin reiän mä
hukuin katseesees Sinä yönä
rannalla vihdoinkin ihan
varovasti sun kättäsi kosketin aika
liikkui hitaammin ja sä hengähdit hiljaa sinne
alle sotkuisen katoksen kesä
tuli niin äkkii ja häipyi hiipien me
valvottiin palellen, mul oli hiuksissa hiekkaa En
tiennyt että niin kävisi päivät
vain äkkiä hävisi en
tiennyt että niin pelästyisin kun
ranta suljettiin Katoksen
maali jo rapisi mä
kesähameessa vapisin tuuli
paiskoi varoitusaitaa tiellä
kaupunkiin Tuli
vakava syksy ja toinenkin minä
väsyin hieman ja paljon unohdin sen
muistin mä kuitenkin miten sä hengähdit hiljaa sinne
alle sotkuisen katoksen kesä
tuli niin äkkii ja häipyi hiipien me
valvottiin palellen, mul oli hiuksissa hiekkaa |
|||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|||
|
Jos haluat mennä
niin älä mee jos syöt älä
syö jos on pakko syö pahaa kun mieli on
huono sielu syvenee näin
Kristiina puhuu Jos joku sua
kehuu se valehtelee se tekee mitä
vaan kun se haluaa rahaa älä lainaa
sille älä velkaa tee näin
Kristiina puhuu Ja ihmiset taputtaa
huutaa "Krisse eduskuntaan!" hän on niin
kauniskin kauniskin aina Eikä hän
mitään paina ei juuri
mitään paina jos vertaa
hänen pituuteensa joka on
metrikahdeksankuus ja mitkä
vaatteet hänel on
ihanat vaatteet oi miten
ihanat vaatteet ja kaulassa
silkkihuivi ja se on joka
päivä uus joka päivä
uus Jos haluat
tulla niin älä tuu jos juot ota
kulaus ja jätä se sikseen vain
sivistymättömät vapautuu näin
Kristiina puhuu Jos oot
jotain mieltä sulje sun suu niitäkin on
jotka puhuvat ammatikseen viisas tottuu
ja sopeutuu näin
Kristiina puhuu Ja johtajat
omistaa hänelle maljapuheitaan hän on niin
kauniskin kauniskin aina Eikä hän
mitään paina... Ja äidit
Kristiinoiksi kastaa lapsiaan hän on niin
kauniskin kauniskin aina Eikä hän mitään paina... |
|||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|||
|
Sä olit
etupenkin poika joka aina
kaiken ties muut sanoi
susta tulee vielä insinööri tai
virkamies Mut
jokaikinen joulu ja keväisin kun pidit
puheen ja sait stipendin sä olit varma
et sinusta tulee tähti Ja nykyään
vaikka sä sammuisit pusikkoon joku
liimaantuu sun vartaloon ottaa kuvia
albumiinsa ja nuolee korvaa sul on
hopeapaita, viis kitaraa sä huudat
baarissa hei mä elän unelmaa sä voit juoda
keskikaljaa Suosikin laskuun Sä olit
hiljainen poika et ikinä
keksinyt puhuttavaa ja kun muut
vitsejä kertoi sä hellit
yksin sun unelmaa Sä halusit
päälavalle Provinssiin ja
Broadwaylle New Yorkiin sä olit varma
et sinusta tulee tähti Ja nykyään
vaikka sä sammuisit pusikkoon joku liimaantuu
sun kainaloon ottaa kuvia
albumiinsa ja nuolee korvaa sul on
hopeapaita, viis kitaraa sä huudat
baarissa hei mä elän unelmaa sä voit juoda
keskikaljaa Suosikin laskuun |
|||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
|||
|
Joo, sä oot mun
ystävä Esittelet
mulle tyyppejä Ja sitten
kerrot, miten ne mua kommentoi Niin julmasti
jotkut voi Sä tajuat mun
kyyneleet Joo, sä oot
mun ystävä Sä järjestit
mun elämän Ja mä tein
kaiken kuin sä pyysit Nyt sä otat
syleilyysi Kun iltaisin
oon onneton Ja ne sanoo
mä en tiedä susta yhtään mitään Enkä nää ketä
vihata ja kestä pitää Joskus mietin
millaista elämä ois ilman Ystävän
seuraa Joo, sä oot
mun ystävä Esittelet
mulle tyyppejä Ja sitten
kerrot, miten ne mua kommentoi Niin julmasti
jotkut voi Sä tajuat mun
kyyneleet Ja ne sanoo
mä en tiedä susta yhtään mitään Enkä nää ketä
vihata ja kestä pitää Joskus mietin
millaista elämä ois ilman Ystävän
seuraa Ystävän
seuraa Ja tänään mä
kuulin sä kerroit taas kaikille Juttujas, ne
oli melkein kuin valheita Mä oon vaiti
sä tulet mun luokse Ja kysyt
haluunko vai olla taas yksinäinen Ja ne sanoo
mä en tiedä susta yhtään mitään Enkä nää ketä
vihata ja kestä pitää Joskus mietin
millaista elämä ois ilman Ystävän
seuraa Ystävän seuraa |
|||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
|
© L. Joachim 2003 |
||